Turvassa

Pelkään sänkyni alla asuvia mörköjä ja 
vaatehuoneessani öisin kuorsaavaa haamua. 
Pelkään mielikuvituksen rajattomalta tuntuvia ulottuvuuksia ja 
painajaisten muuttuvan todeksi.


Välillä pelkään, että en kelpaa maailmalle minunlaisena ihmisenä. Hauraana, herkkänä ja sydämeltään lapsenomaisena ikuisena haaveilijana. Pelkään toisinaan, että vaadin itseltäni liikaa, mutta en kuitenkaan tarpeeksi. Pelkään usein, että elämä vain lipuu huomaamatta ohitseni. Että en ehdikään toteuttaa unelmiani. Pelkään myös, että kadotan jälleen ääriviivani ja siinä samassa itseni.

Pelko ei kuitenkaan elä minussa. Se vain käväisee ajoittain mielessäni ja jättää sitten kokonaan rauhaan. Joskus minusta tuntuukin, että pelko astuu esiin vain, jotta muistaisin olevani turvassa. Jotta muistaisin olevani tarpeeksi ja riittävä. 

6 kommenttia:

  1. Pelko... se tulee toisinaan, mutta onneksi olemme suurimman osan ajasta turvassa ♥

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos hurjasti, ihana kuulla :')

      Poista
  3. Enkeleitä polullesi matkaasi turvaamaan <3 Et ole koskaan tielläsi yksin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanasti sanottu! Enkeleitä sinunkin matkallesi ♥

      Poista

Jokainen ajatus on tärkeä ♥