Viimeisiä kertoja

Perjantai sisälsi monia viimeisiä kertoja. En pidä hyvästeistä, loppumisista saati luopumisista. Hyvästeihin sisältyy aina monia ristiriitaisia muistoja, mutta erityisesti toki niitä hyviä hetkiä. Viimeisiä sanoja, jotka eivät koskaan merkitse tarpeeksi, vaan kuulostavat vain tyhjiltä ja turhilta. Sanat jättävät jälkeensä kaipausta ja haikeutta, mutta toki samalla myös uusia alkuja. 

En vielä pysty täysin sisäistämään sitä, että suljin kouluni ovet viimeistä kertaa takanani. Ensimmäistä kertaa astuin tuohon kyseiseen rakennukseen vuonna 2007. Nyt eletään jo vuotta 2016, enkä enää koskaan palaa niiden seinien sisälle takaisin. Tuohon rakennukseen mahtuu niin monenlaisia muistoja - kipeitä, kasvattavia ja ikimuistoisen ihania. 

Perjantaina takanani sulkeutui ovi, josta asteli uudenlainen minä. Itsevarmempi, luottavaisempi ja itseensä tyytyväisempi. Kaikin puolin rohkeampi ja toiveikkaampi minä. Nyt tiedän, että pystyn. Pystyn, vaikka ensin epäilisin ja kyseenalaistaisin omat kykyni. Olen kiitollinen siitä, että näiden kahen korkeakoulututkinnon aikana olen saanut tutustua lukuisiin ihmisiin niin opintojen kuin työelämänkin puolesta, jotka uskoivat minuun silloinkin, kun en enää itse jaksanut. He pysyivät rinnallani koko matkan ajan. He loivat uskoa minuun silloin, kun epäilin itseäni, kykyäni suoriutua ja saavuttaa asettamani tavoitteet. 


Nämä ihmiset eivät unohdu, vaikka ovet takanani sulkeutuivatkin. Tiedän, että he pysyvät muistoissani vielä pitkään mukanani. Lämmin ja iso kiitos siis sinulle, joka tunnistit tekstistä itsesi ♥ 

4 kommenttia:

  1. Kaksi AMK-tutkintoa kahdeksassa vuodessa. Nostan hattua ja onnittelen suuresti. Hienosti kirjoitit myös. Kuvastaa tunteita joihin voin samastua omiin opintoihini liittyen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos todella paljon! Itse asiassa ensimmäiseen tutkintoon kului vajaa neljä vuotta, koska olin tuolloin pitkään vain osa-aikaisena opiskelijana. Mutta tämä toinen tutkinto tuli suoritettua huomattavasti nopeammalla temmolla: 2,5 vuodessa (olin välissä reilut puoli vuotta päätoimisessä työssä). Kuitenkin näin jälkikäteen ajateltuna: vaikeuksien kautta voittoon ;)

      Hurjan paljon tsemppiä sulle opintojen pariin! Mitä alaa muuten opiskelet? :)

      Poista

Jokainen ajatus on tärkeä ♥