Kuluneet päivät, menneet viikot ja muutosten uudet tuulet

Tahtoisin kirjoittaa kuluneista päivistä, kaikista menneistä viikoista ja muutosten uusista tuulista, mutta minun on vaikea edes yrittää tiivistää kaikkea sitä, mitä viimeiset neljä kalenteriviikkoa ovat pitäneet sisällään. 


Helmikuu tuntui sisältävän lukuisia ajattomia päiviä. Tuo kuukausi oli päiviensä vähyydestä huolimatta nimittäin kokonaisuudessaan kovin hidas ja väsynyt, mutta kuitenkin hirvittävän tärkeä sekä omalla erikoisella tavallaan myös hyvin merkityksellinen. Tarvitsin omaa aikaa ja rauhaa palautua pitkän opiskelurupeaman päätteeksi. Tietynlainen täydellinen aikataulullinen vapaus ja elämä ilman minkäänlaista haastetta tuntui kuitenkin pidemmän päälle vain ja ainoastaan turhauttavalle. Aivan kuin olisi elänyt jossain aikavääristymässä, missä jokainen päivä muistutti sunnuntaita. 

Helmikuun vaihtuessa maaliskuuksi aloin jälleen nähdä varjojen lisäksi myös kirkkaita valonpilkahduksia. Päivät pitenivät, kevät alkoi vihdoin herätä talvihorroksestaan ja uudenlainen toivo tulevan suhteen alkoi kuplia jälleen voimakkaasti sisälläni. Tällä viikolla sain myös uutta ja kipeästi kaivattua puhtia arkeeni, sillä pääsin palaamaan osaksi työelämää! Olen saamastani mahdollisuudesta innoissani ja odotan malttamattomin mielin, mitä tulen jatkossa oppimaan. 

Toivon suuresti, että tuleva kevät on sinullekin erityisen kaunis, keveä ja toiveikas! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jokainen ajatus on tärkeä ♥